Aihearkisto: oikeinkirjoitus

Entä jos kirjoitusvirheenä on koko valittu kieli?

Mitä tehdä, kun kuulee tekstinsä olevan lämpimän sijaan halju, kutsuvan sijaan vieraannuttava ja selkeän sijaan kuin kryptologian kurssi suljetussa kassakaapissa, joen pohjassa ja ilman happilaitteita? Mitä tehdä, kun oma teksti kuulostaa kirjoittajasta kivalle, mutta uhri olisi mieluummin muualla?

Kirjoitin tässä taannoin kutsua yhdistyksen kokoukseen. Koska sääntömääräinen kokouskutsu vierastaa kaikkea turhaa, pääsin luovasti kirjoittamaan kokonaisen yhden kappaleen. Tämä kappale oli tervetulotoivotus ja korostus kokouksen tärkeistä aiheista – uuden hallituksen valinnasta ja seuraavan vuoden suunnitelmien vahvistamisesta. Koska olin väsynyt, tajusin käyttää paremman puoliskoni vähemmän väsyneitä silmäpareja oikolukuun. Pikkuhuomautusten sijaan sain järkytyksekseni kuulla, että olin sortunut pahasti. Pilkuista viis. Tekstini oli kirveen tarpeessa.

Yksi helposti astuttava ansa, johon itsekin jalanjälkeäni väsyneenä painan, on kapulakieli. Kirjoitetaan asiallisesti, jotta oltaisiin ymmärrettäviä. Kirjoitetaan virallisesti, jotta oltaisiin tärkeitä. Kirjoitetaan passiivissa, jotta päästäisiin esimerkillisesti lähemmäs sekä meitä että yleismuotoista esimerkkiä meistä.. Tai toisin sanoen sorrumme kirjoittamaan tärkeilevästi, persoonattomasti ja hyvää (puhe)kieltä vierastaen. Joskus kapulakieli jopa (esimerkkini lailla), tekee “meistä” tai jopa inhimillisyydestä esineen.

 

Keinojani kapuloiden poistoon rattaista

Tehtävä 1: Ovatko aiheet ja kappaleet oikeassa järjestyksessä? Tärkein tai yhteenveto tulee laittaa aina alkuun. Jollet tunnista tekstistä päätä etkä häntää tai tekstisi kuulostaa ulkopuolisesta postaukseni alun kuvailulle, jatka seuraaviin tehtäviin.
Toinen tehtävä
: Turhat kappaleet ja lauseet pois! Jos turhia virkkeitä on yksi, se voi tarkoittaa kapuloiden poistajalle 1-3 (toivottavasti ei enempää) lauseen poistoa.
Kolmas tehtävä: Missä ovat verbit? Verbien avulla voi päätellä lauseet ja tätä tietoa voi käyttää lauseiden lyhennyksessä.
Neljäs tehtävä: Vielä kerran silmäys tehtävään 1. Ovatko lauseet vielä oikeassa järjestyksessä? Loppuhuipentumaan harvoin asiatekstissä johdatellaan. Siihen ei kiireisinä aikoina johdatella itse asiassa ollenkaan. Tärkein laitetaan aina alkuun. Kun tärkeimmän on laittanut alkuun, voi harkita kuinka paljon muuta informaatiota vastaanottaja oikeastaan edes tarvitsee.
Viides tehtävä: Ellei substantiivitauti jo poistunut verbiharjoituksessa, turhat substantiivit poistetaan.

Ps. nämä opittu sekalaisista lähteistä matkan varrella ja järjestys on oma check-listani. Yritän kaikissa teksteissä kunnioittaa kohtaa 1, ja tunnistan rehellisesti kapulani ulkopuolisen (leikitty tai oikea ulkopuolinen lukija) silmillä tai verbeistä.

Moni minua neuvonut tai opettanut on aloittanut listansa kohdasta 5 eli tunnistanut, että tekstissä on liikaa substantiiveja, ja teroittanut tekstinlyhennyskirveensä. Vaikka substantiivitauti on ominaista kapulaiselle virkakielelle, en kuitenkaan ole itse päässyt kiinni substantiiveihin ensin löytämättä tekstien ydintä – tärkeintä pointtia – kuka, mitä, missä, milloin, millä seurauksilla – ja verbejä eli teonsanoja.

Huviksenne:

Kuulin aikoinaan eräältä nimettömältä lähteeltä, että hän käyttää kapulakieltä, kun ei ole saanut hirveästi aikaiseksi ja haluaa korostaa omaa osaamistaan tai asian tärkeyttä tuloksettomuudesta huolimatta. Muistelen tätä välillä, kun etsiskelen ydintä raporteista. Autoin kerran erästä tuttua hänen kiireissään tiivistämällä hänelle raporttien sisältöjä. Hieman surullista, että muistelen vieläkin lämmöllä erästä vaikeatajuista sanahelinäraporttia, joka tiivistyi 4-7-sivuisesta neljäksi lauseeksi. Koska henkilö tunsi taustat ennalta, taisi raporttini olla tämän teoksen osalta lopulta yksi virke.

Nykykirjoituskieli on kaukana 1900-luvun alussa kirjoitetuista kirjallisuuden klassikoista. Sen taidonnäytteiden helmet saisivat opettajien punakynät viuhumaan. Virkkeet ovat nykyään huomattavasti lyhyempiä (tutkittu).

Mitä mieltä esimerkiksi olette seuraavasta virkkeestä, joka on julkaistu 1902: “Lopuksi kuulee tusinoittain juttuja eräästä, joka matkusti itään ja toisesta, joka matkusti länteen ja vielä toisista, jotka matkustivat muille ilmansuunnille ja joista ei yhtäkään omaisten sanomattomaksi suruksi ja kaihoksi koskaan sen jälkeen ollut näkynyt kotiseudullaan.” (Lähdeaarteena: Suomalaisen kirjallisuuden seuran 1902 julkaisema, Elias Lönrotin matkat, I osa, s 4. Teos, jossa on julkaistu Lönnrotin omia tekstejä 1800-luvun puolelta.)
Kapulakieli Wikipedian mukaan 20.9.2017 (https://fi.wiktionary.org/wiki/kapulakieli)

Kapulakieli on wikipedian mukaan kuvaava nimitys tarpeettoman vaikeatajuisesta virkakielestä. Sitä käytetään kuvaamaan myös tarpeettoman kömpelöä kieltä. Kapulakieli saattaa jopa vaarantaa ihmisten oikeusturvan.
Ah, niin, se alun esimerkki:

Tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen, joka mahdollistaa merkittävällä tavalla yhdistyksemme toiminnan onnistumista ja jatkuvuutta.
>Tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
> Asialista:

Mainokset