Hyvää Lucian päivää!

Soisitko Lucian vierailevan? Mitä jos lähtisit jo?

Tyttö, kutsutaan häntä vaikka Ameliaksi, siivosi, sytytti kynttilän ja jäi tuijottamaan sitä. Kyynel vierähti, toinenkin. Amalia antoi ajatusten kulkea, virrata, pyöriä, häiritä ja jatkaa matkaansa. Hän antoi kyyneleiden vierähdellä, vaikka vihasi itkemistä.

Ovikello soi, Amelia pyyhkäisi kasvojaan ja meni kurkistamaan ovisilmästä. Oven takana oli rakas. Ystävä, jonka oikeasti pitäisi myötä- ja vastamäessä sekä tasangolla että aallokossa. Kaiken käpertymisen keskeltä Amelia avautui, hymyili ja sytytti valot avatessaan oven. He halasivat lämpimästi.

Oli ehkä ollut ankaraa, eletty yli voimavarojen tai maailma ollut epäoikeudenmukainen. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, kun naiset saattoivat jälleen olla Luciat toisilleen.

 

Päivän drabblesta:

Mikä olisikaan oivallisempaa aikaa puhua valosta kuin Lucian päivä? Lisää Lucia-perinteestä Folkhälsan sivuilla, jotka innoittivat (yhdessä uuden Allt har ett ljus -laulun lisäksi) tämänkertaiseen kirjoitukseen. Hyvää Lucian päivää siis =)

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s